Blogi

Tänään aloin suorittamaan joka syksyistä pihamaan haravointia. Koivut alkavat olemaan jo vähälehtisiä, pajut ovat vielä aika vihreitä ja pihlajat alkavat punastumaan. Sää oli sopiva haravointiin, yön pakkasen -2 astetta, jälkeen aurinko paistoi välillä kirkkaammin ja välillä ohuen pilviharson takaa. Lehdet olivat kuivia ja helppoja haravoitavia, nautin haravoinnista kauniissa syyssäässä.

Siinä haravoidessa ja välillä portailla istuen, tuli mieleeni kansakoulun ajalta Paimenen syyslaulu.
Lehti puusta variseepi päivä yötä pakenee, lehti puusta variseepi päivä yötä pakenee, lintu pieni syksyn tieltä kesämaille rientelee, jne.
Lopussa paimentyttö haikeana toteaa, että hänen pitää tänne jäädä syksyhyn ja pimeään.

Kun näissä tietokoneissa on sellainen ohje muokkaa, sehän on ikään kuin komento muokata. Niinpä minä muokkasin itselleni tuon laulun loppuosan muotoon
Tänne tänne ihmislapsi jäädä saat Suomenmaahan ihanaan. Tulevathan sadattuhannet ulkomaalaisetkin ihailemaan maatamme.

On taasen uusi vuoden aika nautittavana vapaassa ja kauniissa isänmaassamme. Syksyn väriloisto alkaa olla lopuillaan, tulee lyhyt syksyn harmaa aika ja sitten saamme lumen valaisemaan maisemia. Meillä on jopa 5 vuodenaikaa, joista jokainen saa ja nauttii erilailla. Kun suhtautuu erilaisiin säihin kuin vuodenaikoihinkin myönteisesti, on huomattavasti helpompi elää niiden kanssa. Ne säät ja vuodenajat tulevat varmasti emmekä voi niitä muuttaa.

Hyvää vointia ja syksyn aikaa kaikille tervein Posti-Pekka

Tämän syksyn ruska oli vähän kaksijakoinen. Koivujen lehdet alkoivat kellastumaan jo elokuun lopulla. Tuulisilla säillä ne alkoivat myös varisemaan alas. Tuli sellainen tunne tai paremminkin pelko, että ruskasta ei tule värikästä ja se menee nopeasti ohi. Mutta tulikin yllättävän lämpimiä säitä ja aurinkokin pääsi paistamaan. Kuivat ja lämpimät säät alkoivat antamaan puiden lehdille väriä.

Itse olemme tehneet havainnon, että ruska on kauneimmillaan syyskuun 10 päivän aikaan. Eräs edesmennyt henkilö sanoi aikoinaan, että ruska on kauneimmillaan syyskuun 12 päivä klo 12.00. Kun luonnossa on vielä vihreitä puita keltaisten, punaisten tai punertavien puiden joukossa, silloin on kaunista. Haapa on sellainen puu, että siihen tulee keväällä lehti myöhemmin ja lähtee syksyllä myöhemmin, kuin muista puista. Haavat näkyvätkin nytkin aivan vihreinä. Pihlaja, joka on punaisin ruska-aikana, saa punaisen värinsä vähän myöhemmin kuin koivut. Yksi pakkasyö voi viedä ruskasta suurimman loisteen.

Sunnuntaita vasten yöllä oli pakkasta -3,1 astetta ja kiristyi vielä aamulla klo 7 jälkeen -3,2 asteeseen. Oli arvattavissa, että lehdet alkavat varisemaan nopeasti ja kaunein ruska menee ohi. Lähdimmekin sunnuntaina klo 13 tienoilla ajelemaan Ylä-Tenolle päin katsomaan ruskaa. Aurinko paistoi sopivasti sivulta ja värikäs maasto oli todella kaunis. Paikoitellen oli punaisena hehkuvaa maaruskaa lähellä maantietä. Pahtavaarassa aurinko paistoi jo vastaan, jolloin väriloistoa ei voinut hyvin havaita. Paluumatkalla sitten pystyi värit taas havaitsemaan.

Sunnuntaina ja eilen tuulenpuuskat varistivat lehtiä niin, että ilmestyi aivan lehdettömiä koivuja. Meidänkin pihassa koivut alkavat olemaan lehdettömiä. Näkyvyys ympäristöön on avartunut. Kyllähän ruskaa on muuallakin kuin täällä Utsjoella. Täällä on metsä lehtipuuvoittoinen, joten ruska on paljon laaja-alaisempi.

Olemme saaneet viettää kauniin syksyisen viikon. Aurinko on paistanut päivittäin ainakin jonkin verran. Tiistaina ja eilen sää oli osan päivästä aivan selkeää. Torstai oli viikon pilvisin ja hieman sateinen päivä. Päivälämpötilat ovat olleet +10,2 ja +17,4 asteen välillä. Tuo kylmin +10,2 astetta oli eilen. Luoteistuuli piti sään kylmänä ja läski lämpötilan viimeyönä -3,1 asteeseen. Yö oli toinen pakkasyö tähän mennessä tälle syksylle.

Kun meillä Liisan kanssa täyttyy tuo 90 v, Liisalla jo täyttyi ja minulla muutaman päivän päästä, saimme sukulaisia. Perjantaina he saapuivat, veljeni pojalla oli synttärilahjana 10 heittokuutiota koivuklapeja takkapuiksi. Illaksi he järjestivät juhlan rantaamme. Ilotulituskurssin käynyt veljenpoika järjesti ilotulituksen. Tuosta luvalla järjestetystä tulituksesta piti naapureita informoida etukäteen. Lähimpänä oli ryhmä aasialaisia ja tulivatkin rantaan seuraamaan ja kuvaamaan.

Veljenpoika sanoi, että hän ei tuonut kaikkein voimakkaampia pommeja, jotka olivat näkyneet kylälläkin. Luonnon rauhan huomion ottaen tämä ilotulitus on hillitymmästä päästä. Kyllä siinä muutaman kerran koko laakso kajahteli voimakkaasti. Ilotulituksen jälkeen oli huilusoittoa, lyhyt iltahartaus ja yhteislaulu huilulla säestettynä. Oli ikimuistoinen ilta, josta kiitos rakkaille sukulaisille.

Eilen sitten pihallamme tapahtui muutos, ilmestyi klapisäkkiläjä ja 10 v joutilaana seisonut Landroover lähti perävaunussa kohti pohjois-pohjanmaata uudelleen käytettäväksi. Vähän oli haikea mieli, kun hilla-automme lähti.