Tekijä: Pekka Haapala

Tammikuun viimeisen viikon saimme viettää aivan sopivassa talvisäässä. Lämpötilat olivat sopivia ulkoiluun ja aurinkokin valaisi Norjan tuntureita useana päivänä. Keskiviikkona lämpötila alkoi laskemaan ja kävi yöllä – 23,9 asteessa. Sunnuntaina alkoi uusi pakkasjakso illan -25,6 asteella. Päivälämpötila olivat +3,5 asteen ja -12,7 asteen välillä, +3,5 astetta oli maanantaina. Lumisateet ovat olleet hyvin heikkoja. Päivät ovat kirkastuneet ja hyvää valoisaa aikaa on klo 9.00 – 15.00 välisen ajan. Riippuu tietenkin pilvisyydestä.

Olen omissa ajatuksissani muistellut nuoruutta ja ensimmäistä työpaikkaani. Aloitin varsin nuorena, talvisodan jälkeen, joko ensimmäisenä tai toisena kesänä. Olin silloin alun toisella kymmenellä iältäni. Työpaikkani oli J.Marttiinin puukkotehdas. Vahasin ja poistin vahan puukonteristä. Puukonterät, ilman päätä, vahattiin nimen kirjoittamista varten. Nimen kirjoittamisen jälkeen vaha poistettiin kuumassa vedessä.

Puukonterät kasteltiin kuumassa vahassa ja laitettiin telineeseen pyrstöön vahan jäähtymisen ajaksi. Vahan kovettumisen jälkeen ne ladottiin puisiin pieniin laatikoihin, joiden toinen pitkä sivu oli auki. Terät ladottiin lappeelleen niin harvaan, että väliksi jäi vähintään terän levyinen väli. Kun ensimmäinen rivi oli valmis, sen päälle laitettiin vahaa imemätön paperi. Sitten ladottiin seuraava kerros, jossa terät ladottiin ensimmäisen kerroksen välin kohdalle. Terät eivät saaneet tulla päällekkäin. Teriä oli useassa kerroksessa.

Kun laatikoita oi sopiva määrä terillä täytettynä, niin kuljettiin meille kotiin. Äitini kirjoitti useita vuosia Marttiinin puukonteriin J.Marttiini Rovaniemi. Äidilläni oli hyvä käsiala, kun Janne Marttini oli perheystävämme, niin töitä riitti äidilleni useiksi vuosiksi. Minä oli vain yhtenä kesänä. Kirjoitusvälineenä oli puinen puikko, jossa teränä oli sopivasta ompeluneulasta katkaistu kärki. Kirjoittamisen jälkeen puukonteriä piti käsitellä vieläkin varovaisemmin, että kirjoittamisessa rikottu vaha ei täytä kirjoitusjälkeä. Vahaa imemätön paperi kerrosten väliin ja laatikoita piti siirrellä varovasti.

Kun kirjoitetut terät tuotiin minulle, niin minä laitoin terät lappeelleen lellineeseen. Sitten alkoi myrkyllinen vaihe. Pienessä lasipurkissa oli suolahappoa, jolla sivelin terät kirjoituksen kohdalta. Suolahappo syövytti kirjoituksen teriin. En muista kauanko suolahapon piti vaikuttaa. Mutta terät siirsin aikanaan kuumaan vesikattilaan pystyssä, ruoto ylöspäin. Teriä käsiteltiin ruodoista. Kun vaha oli sulanut, siirsin terät telineeseen pystyyn kuivumista varten. Huone, jossa työtä tein oli pieni ja ikkuna piti olla aina auki. Ei ollut hengityssuojaimia, puupuikossa oli kangasta käärittynä ja sillä levitin suolahapon teriin. Eipä se suolahappo minua tainnut myrkyttää, kun näin pitkään olen saanut elämästä nauttia.

Lapin hävityksen jälkeen olin Marttiinilla töissä, ennen posti- ja lennätinlaitoksen töihin siirtymistä. Silloin en vahaillut puukonteriä, sillä kirjoittaminen tapahtui sähkökynällä. Raudoitin Kemi-yhtiölle tukki- ja muita rekiä ja välillä tein kahvimyllyn osia.

Toivotan kaikille hyvää ja viruksista vapaata talven jatkoa terveisin Posti-Pekka

Vaihtelevissa säissä olemme viimeiset 2 viikkoa saaneet viettää. Lämpötila on ollut plussalla kuutena päivänä, lämpimillään +6,3 astetta keskiviikkona 12.1. Pakkanen on ollut pääasiassa sopivissa -20 asteen lämpimällä puolella. Joitakin -20 asteen kylmemmällä puolella olevia päiväkin on ollut. Kylmin päivä oli maanantai 10.1. -28,2 astetta. Lunta on välillä sadellut, eniten torstaina ja perjantaina 20 – 21.1. Lumisade alkoi torstaina alkuillasta, satoi yöllä ja vielä perjantaina aamupäivällä. Lunta kertyi kaikkiaan 15 – 20 sm, tuli navakan tuulen mukana ja kinosti. Lumen syvyyttä en ole mitannut, mutta näyttää siltä, että sitä on yli 50 sm. Aurinko ei ole vielä päässyt paistamaan meidän seudulla, edes Norjan tuntureille. Pilviä on ollut etelän taivaalla esteenä.

Norjalaisten porot ovat pysyneet omalla puolella. Hirviä on alkanut vaeltamaan Kevon vuomaan. Kaavan seudulla saattaa olla Tenojoen yli edestakaisin vaeltavia hirviä. Eivät pääse vasojen kanssa yli esteaidan tai eivät satu auki jääneen veräjän kohdalle. Lintulaudalla käy entisenlainen hyörinä, punatulkkuja on alkanut vierailemaan muiden lisäksi.

Historiallisiksi mainostetut aluevaalit on sitten käyty huonolla äänestysinnolla. Syytä äänestyksen alhaisuuteen tutkijat saavat alkaa tutkimaan, joten antaa heidän tehdä työtään. Utsjokelaiset tekivät sellaisen tempun, että Suomessa ei taida löytyä toista meidän koko luokkaa olevaa kuntaa. Äänestäjäin lukumäärään pohjautuvaa, vajaat 1000 äänioikeutettua. Saimme 2 valtuutettua aluevaltuustoon! Äänestäjät ymmärsivät keskittää äänensä eläkkeelle jäävälle kunnanjohtajalle. Toinen pääsi muiden kuntien alueelta tulleiden äänien johdosta.

Meitä sitten auttoivat inarilaiset, sieltä saivat molemmat aluevaltuustoon päässeet naiset ääniä. Aina on ollut pientä kismaa inarilaisten kanssa, utsjokelaiset ovat moittineet, että inarilaiset eivät oikein meistä tykkää. Pitävät meitä toisen luokan kansalaisina. Nyt ainakin pitivät, sillä siellä taisi yli 200 antaa äänensä meidän valituille ehdokkaille. Saivat molemmat valitut ääniä muistakin Lapin kunnista. On eduksi, että ehdokkaat ovat tunnettuja muissakin kunnissa. Jos pienessä kunnassa halutaan oma valtuutettu aluevaltuustoon, on äänestyskäyttäytymistä muutettava. On unohdettava puolue ja keskityttävä äänestämään parhaaksi havaittua henkilöä, korkeintaan kahta.

Oma valtuutettu aluevaltuustossa on mielestäni hyvä olla. Aikanaan alkaa säästöjen etsiminen, kun kuluja pitää alkaa karsimaan. Valtuutettujen pitäisi toimia ja hoitaa koko hyvinvointialueen asioita. Mutta ihmisellä tahtoo se oman kontinsuu olla lähempänä kuin yhteisen kontinsuu. Tässä minun mielipiteeni näistä vaaleista. Olen niihin tyytyväinen ja kiitollinen. Toisia aluevaaleja en todennäköisesti ole katsomassa, en ainakaan kirjoittamassa.

Toivotan kaikille hyvää, viruksista vapaata vointia ja talven jatkoa lämpimin terveisin Posti – Pekka

Hyvää vointia ja Taivaan Isän siunausta vuodelle 2022.

Olemme saaneet vaihtaa vuotta nopeasti lämpötiloiltaan vaihtuvissa säissä. Vuoden 2021 viimeinen päivä oli lämpimillään -20,9 astetta ja kylmimmillään -27,8 astetta. Vuoden 2022 ensimmäinen viikko eli viime viikko, oli lämpötiloiltaan tasaisen kylmä alkuviikosta. Perjantaina lämpötilat alkoivat nopeasti vaihtelemaan. Niin Norjan kuin Suomenkin meteorologit epäonnistuivat lämpötila ennustuksissaan jopa 10 asteen verran. Tuon verran ennustivat alakanttiin. Meillä oli kylmimmillään -27, 3astetta, Kevolle -31 astetta. Välillä satoi vitiluntakin ja ruokkien näin pakkasia.

Norjassa käynti on tällä hetkellä arpapeli rajalla. Norjalla ei ole jatkuvaa päivystystä ainakaan Utsjoella sillan kohdalla. Päivystävät epämääräisesti. En lähtisi kuitenkaan kokeilemaan ilman tarvittavia tokumentteja. Jostain kummasta syystä rekisteröinti on hyvin tärkeä.

Luonto on kauniin luminen ja hiljainen. Norjalaiset lienee saaneet kaikki poronsa siirrettyä kotimaansa puolelle. Loppuja kuljettivat autoilla, toivottavasti veivät sen verran kauas, että eivät ole heti tulossa takaisin. Ehtivät tottua Suomen puolen hyvään jäkälikköön Ylitalon kuolpunassa. Muutama hirvi on ylittänyt rajan kaikessa hiljaisuudessa.

Lintujen syöttöpaikalla tiaiset ovat vähentyneet jonkin verran. Kolmen litran säiliö kestää nyt kolmekin päivää. Aamuisin aikaisten tulevat ruokailemaan, kun vieressä olevassa kuusessa on jouluvalot valaisemassa. Yhtenä päivänä kävi jo punatulkkukin ruokailemassa. Närhistä on havainto vain yhdestä, aikaisemmin niitä oli 3. Lintujen vähenemiseen olen ajatellut muitakin ruokkijoita. Noin 3 km päässä olevasta mäntymetsästä on lyhyempi matka siellä päin oleviin taloihin.

Kuntosalilla käynnissä on ollut joulutauko. Torstaina 13.01 kuntoilu jatkuisi vain 5 henkilön ryhmissä. Kun kuntoilua vetää fysioterapeutti, niin varsinaisia kuntoilijoita voi olla 4 henkilöä. Jokaisella pitää olla maski itsellä. Ilmoitin fysioterapeutille, että en ainakaan tällä viikolle tule, katsotaan miten tilanne kehittyy. Kuntosalin siivous on vähän heikoissa kantimissa, en tiedä milloin sitä siivotaan. Mielestäni siivousta pitäisi tehostaa ja käyttäjien pitäisi itsekin huolehtia siisteydestä. Välineet joita käyttää, tulisi pyyhkiä desinfiointi aineella.

Keskiviikkona 12.01 on tarkoitus käydä suorittamassa kansalaisvelvollisuus eli ennakko äänestämässä ensimmäisessä aluevaaliäänestyksessä. Vähän tuntuu kyllä turhauttavalta tuo äänestys, sillä Utsjoelta ei pääse yhtään edustajaa. Näin ovat vaalimatemaatikot ennustaneet. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Toivotan kaikille hyvää vointia ja kaikista viruksista varjeltumista terveisin Posti-Pekka

Jouluviikolla lämpötilat vaihtelivat nopeasti. Tiistai ja torstai olivat viikon leudoimmat päivät öineen. Torstaina lämpötila oli lämpimillään -5,1 astetta ja kylmimmillään -16,5 astetta. Tiistaina vastaavat lämpötilat olivat -10,4 astetta ja -16,6 astetta. Yölämpötilat molempina päivinä varsin lähellä toisiaan -13,5 ja 13,3 astetta. Joulumänty kannettiin sisälle keskiviikkoa, silloin lämpötila kohosi nopeasti -3 asteeseen. Viikon muina päivinä lämpötilat vaihtelivat nopeasti -10 asteen tienoilta -20 asteen kylmemmälle puolelle. Jouluyö ja -päivä olivat kylmät, yöllä -26,3 astetta ja päivällä -25,4 astetta. Joulupäivänä lämpötila alkoi iltapäivällä hiljalleen kohoaman ja oli klo 22.00 -9,7 astetta.

Päivät olivat aika pilviset, jolloin lämpötila kohosi. Öisin oli selkeää ja revontulet loistivat, kuu oli hyvää vauhtia puolittumassa. Lunta satoi keskiviikkona illalla ja runsaammin torstaita vasten yöllä. Torstaina piti ottaa lumilinko avuksi, kun lunta oli noin 10 sm. Joulu- ja tapaninpäivänä satoi heikosti lunta, josta Jorma selvisi lumikolan kanssa.

Joulun pyhäpäivät kuluivat lukien joululehtiä, joululauluja kuunnellen sieltä mistä niitä tuli nykyaikaan muuntelemattomana. Joulukirkot olivat olleet aikaisten aamulla tai aattoiltana myöhään, joten ne menivät ohi korvien. Tapaninpäivänä Jumalanpalvelukset olivat normaaliin aikaan, joten niitä pääsi kuuntelemaan. Lounaan jälkeen kävimme totuttuun tapaan ruokalevolla, johon taisi kulua tunnin verran. Olen vähäuninen ja näin kaamosaikana yöunet tahtovat vielä lyhentyä. Kun saavutimme 80 vuoden iän, niin eräs terveysalan ihminen kehotti ottamaan päivisin lepohetken sängyssä. No sellaiseen lepoiluun on hyvin totuttu ja hyväksi havaittu.

Taas on yksi armonvuosi loppumassa, on käsillä vuoden viimeiset päivät. Kuluneet päivät eivät palaa enää koskaan, voimme vain muistella niiden päivien tapahtumia iloineen ja suruineen. Koska tämä on vuoden 2021 viimeinen kirjoitukseni, minä esitän kiitokseni Teille kaikille. Kiitos rakkaat ystävät ja sukulaiset kirjoituksistanne ja kuvista, joita olette tuoneet esille luettavikseni ja katseltavikseni tämänkin vuoden aikana. Olette myös jaksaneet lukea ja vastailla kirjoituksiini, niistä lämmin kiitokseni.

Päätän tämän vuoden kirjoitteluni virren 36 kahteen säkeeseen jotka sopivat tämänkin vuoden päätteeksi ja uuden alkamiseen. Terveisin Posti-Pekka

Jo vanha vuosi mennyt on, sun kiitos Jeesus, olkohon, kun olet meitä suojellut ja vaaroissamme varjellut.

Armosta rikas vuosi suo ja sanassasi turva tuo. Synnistä meitä puhdista ja mieli meissä uudista.

Saimme viettää varsin leppoisan talviviikon. Päivälämpötilat olivat lämpimillään -1,5 ja -6,7 asteen välillä. Kylmimmillään -3,7 ja -17,5 asteen välillä. Yölämpötilatkin olivat aivan siedettäviä -3,6 ja -13 asteen välillä. Lumisateita saimme vain perjantaina illalla, jolloin lunta satoi noin 4 sm. Lauantaina illalla satoi noin 2 sm. Joten lumikolan kanssa suoritettu päiväkävely oli helppo suorittaa.

Norjalaisten porot saivat tapahtumia aikaan meidänkin maisemissa. Muutaman kerran tolvasivat autojen edessä tuossa maantiellä. Tenon jäällä meni isompi tokka ennen kuin norjalaiset tulivat kokoamaan niitä. Tiistaina veivät 800 poron tokan Suomen tuntureiden kautta Borsejoen laaksoa kohden. Siellä oli sellainen maasto, että pystyivät moottorikelkoilla ajamaan porot tunturiin. Tenojoen jäässä oli vielä sulia, lisäksi jää on paikoitellen röykkiöinen ja lunta vähän. Keskiviikkona oli myös meneillään porojen siirto ja silloin piti autoilijoiden välillä pysähtyä odottamaan porojen tien ylityksiä. En tiedä onko tullut uusia Norjan poroja, mutta Ylitalon kuolpunassa näkyy tuoreita jälkiä tien reunoillakin.

Koronavirus vain jatkaa elämäänsä muuntautuen eri puolilla maailmaa erilaiksi ja herkemmin tarttuvaksi. Asiantuntijatkin sitten ovat erimielisiä miten leviää ja mitä pitäisin tehdä. Mielestäni virus vaivaa maailmaa vielä muutaman vuoden ajan. Sillä kehitysmaat eivät pysty rokottamaan tarpeeksi kansalaisiaan. Taitaapa niissä olla rokotusvastaisia kansalaisia enempi kuin muualla. Ihmiset matkustelevat eripuolilla maailmaa ja “hakevat” muuntautunutta virusta ja levittävät sitä. Parasta olla niin varuillaan kuin pystyy, et tiedä missä puussa piru istuu.

Kaikesta huolimatta toivotan kaikille hyvää ja viruksista varjeltuvaa elämää.

RAUHALLISTA, SIUNATTUA JOULUA JA UUTTA VUOTTA 2022

Terveisin Posti – Pekka

Viime viikko oli jokseenkin normaali talviviikko. Öisin lämpötila laski, varsinkin alkuviikosta -20 asteen kylmemmälle puolelle. Tiistai- ja torstaiyö olivat kylmimpiä -28,3 astetta ja 29,6 astetta. Päivälämpötilat olivat lämpimillään alkuviikosta -12,7 ja -16,7 asteen välillä. Keskiviikko oli viikon kylmin päivä, lämpimillään -27,8 astetta ja kylmimmillään -29,7 astetta. Perjantaina ja sunnuntaina lämpötila oli päivällä lämpimillään -6,5 ja -3 astetta. Perjantaina ja sunnuntaina satoi hieman lunta. Päivänvalo on lyhyt ja aika hämärä, pilvisenä päivänä ja varsinkin, jos sataa lunta, ei ehdi päivänvaloa huomaamaankaan. Nopeasti pari tuntinen livahtaa. Talvipäivänseisaus on jo ensiviikolla ja päivät alkavat pitenemään.

Norjan poromiehillä pääsi iso porotokka hajoamaan. Puhutaan, että satoja poroja tuli Suomen puolen jäkälämaille. Kyllä niitä juosta vilisteli meidänkin kohdalla rantaa pitkin menivät alaspäin. Kyllä norjalaisia poromiehiä on ollut moottorikelkkoineen niitä ajamassa takaisin omalle puolelle. Hyvin paljon on vielä tällä puolen. Jorma kertoi, että Ylitalon kuolpunassa ei löydy eheää lumenpintaa. Kuolpunassa oli hyvä jäkälikkö, niin siihen jäivät syömään.

Norja kiristi taas rajaliikennettä, pitää olla valmis 24 tunnin kuluttua rajan ylitettyään korontestiin. Lisäksi pitää olla rokotustodistus tai todistus koronan jo sairastamisesta. Kun käyt vain rajan läheisessä kaupassa, niin ei siinä kulu 24 tuntia. Seija varautui näihin kaikkiin ja lähti käymään Vesisaaressa. Norjan puolella ei ollut minkäänlaista tarkastusta. Sai käydä Vesisaaressa eikä missään ollut tarkastusta. Raja vuoti! Joillakin norjalaisella oli olut kasvomaski kasvoilla. Norjassahan koronan muunnos leviää kulovalkean nopeudella. Nähtäväksi jää milloin se tulee Utsjoellekin.

Hiljalleen ja levollisin mielin laskeudumme Jouluun ja se on kahden viikon päästä jo takanapäin. Tänään leivoimme Liisan kanssa karjalanpiirakat 83 kpl. Puuro loppui kesken, olisin mankeloinut enempikin pohjia jos olisi ollut riisipuuroa. Huomenna Liisa leipoo leipää (limppuja) ja ensiviikolla pullaa. Tortut ja piparkakut ovat Seijan vastuulla, tortut jo leipoi lauantaina. Poronpaistin paistaminen on sitten minun vastuulla. Jorma on asentanut jouluvaloja, kun sää lauhtui. Joulumäntykin on hänen vastuullaan. Kun tehtävät on jaettu, niin jokainen tuntee tehneessä jouluvalmisteluja.

Toivon kaikille hyvää ja viruksista vapaata joulun aikaa terveisin Posti-Pekka

Viime viikko oli jokseenkin normaali talviviikko. Leudoimmat päivät olivat keskiviikko ja torstai. Keskiviikkona lämpötila oli lämpimillään -2,5 astetta ja kylmimmillään 16,1 astetta. Torstaina vastaavat lämpötilat olivat -2,7 astetta ja -10 astetta. Molemmat päivät olivat pilvisiä ja keskiviikkona illalla satoi sen verran lunta, että torstaina aamupäivällä suoritin päiväkävelyni lumikolan kanssa. Muina viikonpäivinä lämpötilat vaihtelivat, lämpimimmän -13,1 ja kylmimmän -27,9 asteen välillä. Kylmin yö oli maanantaiyö, jolloin lämpötila laski -28,3 asteeseen. Kevolla oli monta astetta kylmempää kuin meillä.

Tämä Itsenäisyyspäivä oli 66 Itsenäisyyspäiväni Utsjoella. Itsenäisyyspäivä 1955 oli ankea ja vaiherikas. Lumikiitäjä tuli ensimmäisellä matkallaan sinä talvena 5.12 Outakoskelta päivämutkin Utsjoelle. Noin 1 km ennen postia lumikiitäjän moottori meni rikki. Kuljettaja Eino Teensuo soitti Ivalon postiautokorjaamolle moottorin rikkoontumisesta. Rovaniemen Postiautovarikolta lähtivät Itsenäisyyspäivän aamulla tuomaan uutta moottoria rikkoontuneen tilalle. Koska Utsjoelle ei päässyt ilman lumikiitäjää, ottivat lumikiitäjänkin mukaan.

Kuljettaja Eino Teensuo jäi minun luokse odottamaan korjausporukkaa. Minulla oli antaa hänelle patja, jonka päällä hän saattoi lepäillä ja nukkua yöt. Minulla ei ollut paljoa ruokaa tarjota Einolle, kahvia kyllä pystyin hänelle tarjoamaan. Eino kävi ostamassa itselleen ruokaa Inarin Osuuskaupan myymälästä. Itsenäisyyspäivä kului keskustellen, välillä syöden ja makoillen.

Korjausporukka saapui myöhään Itsenäisyyspäivän illalla. Porukalla oli omat eväät mukana, mutta kahvia heille keittelin. Syönnin ja kahvittelun jälkeen lähtivät töihin vaihtamaan moottoria rikkoontuneen tilalle. Lämpömittarissa lukema alkoi lähennellä -30 astetta. Jäimme Einon kanssa nukkumaan. Aamulla aikaisten Porukka pörähti kahdella lumikiitäjällä postin eteen. Taas alkoi kahvin keitto priimuksella ja miehet saivat lämmitellä syönnin aikana. Oli heillä hiilipalju, jossa oli hiilet hehkuttamassa lämpöä, jotta saivat välillä lämmitellä. Olivat keitelleet kahviakin. Yöllä lämpötila laski -30 asteeseen, joten ei siinä vaihtotyössä hiki tullut.

Syönnin jälkeen porukka lähti kahdella lumikiitäjällä ajamaan Rovisuvantoon, jossa oli Outakosken posti ja lumikiitäjän lähtöpaikka. Sellainen oli ensimmäinen Itsenäisyyspäiväni Utsjoella.

Toivon kaikille hyvää Itsenäisyyspäivän iltaa ja viruksista varjeltumista terveisin Posti-Pekka

Pakkasviikko maanjäristyksineen on takanapäin. Yöllä tapahtuneesta maanjäristyksestä emme tehneet havaintoja, nukuimme kaikessa rauhassa. Järistyspaikka oli tutussa maisemassa noin 25 km päässä meiltä Norjan kuningaskunnassa. On tullut aikanaan liikuttua siellä niin kesällä kuin talvella.

Viime viikolla lämpötila laski jokaisena päivänä -20 asteen kylmemmälle puolelle. Viikon kolmena ensimmäisenä päivänä lämpötila nousin -9,8 ja -15,4 asteen välille. Kylmimmillään päivälämpötilat olivat -20,3 ja -29,3 asteen välillä. Viikon kylmin päivä oli lauantai, jolloin lämpötila oli lämpimillään -26,6 astetta ja kylmimmillään -28,9 astetta. Kylmin lämpötila -29,3 astetta oli sunnuntaina. Tiistaina ja keskiviikkona aamulla satoi lunta ja käveleminen kävi lumikolan kanssa. Muina päivinä en suorittanut kävelyä, oli liian kylmää.

Lauantaina yöllä oli mennyt jäitä, rantajään reuna oli osittain murtunut ja reunalle muodostunut jäätöyryä. Olikohan maanjäristys täräyttänyt jäät liikkeelle. Sunnuntaiyö oli niin kylmä, että jäänpää nousi 6 kilometrin päästä, meni meidän ohi noin 4 km päähän. Joen jää näyttää hyvin tasaiselta, ei luisteltava, mutta hyvä hiihtää ja kelkkailla, kunhan vahvistuu.

Laitoin lintulaidalle riippumaan poron rasvaista vatsaa, lähinnä närhiä varten. Tiaiset sitä näkyy nokkivan, kyllä siinä närhi kävi, mutta lihan heilahdettua voimakkaasti, närhi säikähti ja lensi pois. Niinpä närhet syövät vain auringonkukan siemeniä hyvällä ruokahalulla. Käyvät nokkimassa lintulaudalta tai maasta ja pomppivat kuusen alle syömään.

Seija tyttömme tuli perjantai-iltana ja esitteli uutta työkalua miekkaa. Lauantaina hän sitten alkoi miekkailemaan. Minä hipsin pois tieltä tietokoneelleni parvelle. Hän laittoi miekkaan jatkovarren ja veteli miekalla pyöreitä väliseinän hirsiä ja kattoa kannattavia haltiahirsiä. Välillä esitteli äidilleen ja kehui kuinka kätevä ja tehokas miekka on. No se miekka oli kokonimeltään pölymiekka, jossa on litteä ja sopivaan muotoon taivuteltava terä. Sen päälle vedetään keinokuitua oleva, pölyä imevä pehmeä sukka. Niin Seija pyyhkäisi vajaassa tunnissa tupakeittiömme seinät haltiahirsineen puhtaaksi pölystä. Sukan voi puhdistaa pölystä pölyimurilla tai puistelemalla ulkona. Kyllä oli erinomainen, pölymiekka. Minun ei tarvitse enää jatkotikkaiden kanssa imuroida seiniä ja haltiahirsiä.

Norja sulki taasen rajansa ja vaatii kaikilta maahan tulijoilta rekisteröitymisen. Norjassa ja varsinkin Pohjois-Norjassa on koronaa enempi liikkeellä kuin Lapin Sairaanhoitopiirin alueella. Kyllä tuon rekisteröinnin voi tehdä netissä, jos tulee tarvetta lähteä käymään. En kyllä ymmärrä, mitä järkeä siinä rekisteröinnissä, jos 1 – 2 tuntia viivyt kaupassa.

Toivon kaikille hyvää vointia ja siunattua Adventin aikaa terveisin Posti – Pekka

Leppoisa oli sää kuluneella viikolla, ei hätyytellyt pakkanen ja plussakelitkin pysyivät aivan siedettävissä rajoissa. Lämpimin päivä oli torstai, jolloin päivällä oli lämpimillään +1 aste ja kylmimmillään illalla -2,9 astetta. Kylmin päivä oli sunnuntai 21.11, jolloin lämpötila oli lämpimillään -4,4 astetta ja kylmimmillään -11 astetta. Päivät olivat enimmäkseen pilvisiä, osittain sumuisia ja lunta satoi neljänä päivänä. Eilen sunnuntaina satoi eniten, torstaiyönä satoi vettä ja sai liukkaat kelit aikaiseksi. Meilläkin piha kimalteli kuin peili, hiekoitusmursketta piti levittää heti aamulla.

Kevo on ilmoittanut lumen syvyydeksi jo 20 sm, meillä ei kyllä ole niin paljoa silmämääräisesti katsottuna. Lumikuurot ovat olleet hyvin paikallisia, ikkunasta, kun on katsellut säätä, niin Norjan puolella on mennyt sakeitakin lumikuuroja. Viikon vaihteessa ei kävelyä tarvinnut tehdä lumikolan kanssa, Jorma oli kotona ja huolehti lumityöt. Lauhan viikon johdosta Tenokin virtaa vielä vapaana, rantajäät ovat kyllä alkaneet kasvamaan. Ei ole tullut kyseltyä, missä jään pää on alhaalla tulossa, niin en osaa ennustaa milloin joki jäätyy meidän seudulla.

Lintulaudalla käy kuhina, tiaiset ja punatulkut yrittävät pitää puoliaan kolmea Närheä vastaan. En oikein tykkää noista närhistä, kun ne nakkelee siemeniä jatkuvasti maahan. Lumisade sitten peittää ne ja jäävät syömättä suurin osa. Tänään laitoin rasvaista poron ohutta vatsalihaa riippumaan rautalangalla. Huomenna alan seuraamaan kelpaako se noille rohmuille. Elämäähän nuo linnut tuovat pihapiiriin, mukava niiden touhuja on seurata. Närhiä on kuulemma muiden lintulaudoilla.

Norja laittaa rajan ylittämisen turhan vaikeaksi. Perjantaista alkaen pitää rekisteröityä, olla tuore testitulos, tai kahdesta rokotuksesta todistus tai todistus koronan sairastamisesta. Olikohan tuossa sairastamisessa se 6 kuukauden raja? Meillä Suomen puolella ei ole koronaa, sitähän on vain heillä Norjassa, pysykööt itse kotimaassaan. Tuon rekisteröimisen pitäisi onnistua netissä etukäteen, niin ei tarvitse rajalla käyttää aikaa siihen.

Virrallisesti kaamos alkaa 25.11. torstaina, meillä aurinko ei paista enää Norjan tuntureihinkaan. Päivät lyhenevät vielä kuukauden 21.12 on talvipäivänseisaus. Tällä hetkelläkin saavat valot sisällä palaa aamusta iltaan, jos meinaa jotain tehdä sisällä. Helppoahan se on nykyisin, kun on sähköt. Öljylamppujen aikaan lamput piti tankana keskellä päivää ulkona, jolloin päivänvaloa oli niin paljon, että näki. Niitä öljylamppuja on meillä takan päällä 5 kpl rivissä muistuttamassa tuosta ajasta. Liisa pesee niiden lasit ainakin kerran vuodessa, jotta lasit ovat pölystä vapaat ja kiiltävät.

Toivon kaikille hyvää ja kaikista viruksista vapaata talvea terveisin Posti – Pekka

Vaihtelevaa lämpötiloiltaan on meidän alkutalvi. Viime viikolla lämpötila pysyi vuorokausittain pakkasen puolella. Kylmin päivä oli tiistai, jolloin lämpötila laski -18,2 asteeseen. Lämpimin päivä oli keskiviikko, jolloin lämpötila oli kylmimmillään -6,3 astetta. Päivät ovat olleet yleensä pilvisiä, pilvisyys on kyllä rakoillut päivällä sen verran, että aurinko on päässyt paistamaan Norjan tuntureille. Meidän kohdalla aurinko ei enää paista muualle kuin Norjan tuntureille. Kaamoksen alku lähestyy ja alkaa ensiviikolla. Luntakin on sadellut sen verran, että päiväkävelyjä olen saanut tehdä lumikolan kanssa. Sunnuntaina aamuyöllä satoi 10 sm ja aamupäivällä vielä lisää 2-3 sm. Silloin piti ottaa jo lumilinko avuksi. Seija oli käymässä ja hänen piti päästä pihasta pois lähtiessään Ivaloon.

Tenojoki virtaa vielä sulana täällä Yläkönkään alapuolella. Ylä-Tenolla joki on suurimmaksi osaksi jäässä. Suppoa virtaa vaihtelevia määriä, johtuen pakkaslukemista ja lumisateista. Noin 60 vuotta sitten Teno jäätyi Onnelan suvannon kohdalta marraskuussa ja päästiin jäätietä yli itsenäisyyspäivänä ostoksille Vesisaareen.

Lintulaidallamme on vilkasta, tiaisten lisäksi on punatulkkuja ja sitten ne isot rohmuajat närhet. Niitä on kolmekin yhtä aikaa ja silloin pienemmät joutuvat väistymään. Ulkona ollessani, närhet kyllä pysyvät pois, kun menen vähän ulommaksi, niin heti tulevat takaisin. Laitan niille vähän ulommaksi poron vatsalihaa, niin saavat sitä nokkia. Vatsalihassa on vähän lihaa ja jonkin verran rasvaa. Ei ole oikein ihmiselle houkuttelevaa osaa porosta. Auringonkukansiemeniä menee 3 litraa päivässä.

Hirviä ei ole meidän maisemissa näkynyt. Pyysivätkö norjalaiset ne niin tarkoin vai onko Tenon rantajää tilanne nyt sellainen, että eivät lähde ylittämään jokea. Norjalaisilla oli neljän kilometrin matkalla 2 leiriä syyskuussa, päivystivät ja ampuivat hirviä.

Maailman vaivaksi annettu koronavirus ei ala hellittämään. Aina, kun luullaan sen hellittävän ja löysätään rajoituksia, niin nousee uusi muunnos esille entistä herkemmin leviävänä. Täälläkin Norjan puolella, noin100 km päässä Karasjoella putkahti yks kaks tartuntaryöppy. Nyt kuulemma alkaa hellittämään, eilen yksi uusi tartunta oli todettu. Varuillaan saa olla, sitä, kun ei tiedä missä puussa piru istuu. Sellainen yksi sanonta on jäänyt mieleen..

09.11. saimme kolmannen koronarokotuspiikin, samalla kertaa saimme kausi-influenssa rokotuksen. Minulla oli molemmat pistokohdat vähän arat painamiselle yhden vrk. Mitään muuta ei ilmennyt minulla. Liisa nukkui ensimmäisen yön huonosti ja vähän nuurui seuraavan päivän. Hänellä ei ole mitään lääkitystä, niin on herkempi noille rokotuksille. Yhden kalkkitabletin ottaa päivässä luuston haurastumista vastaan.

Kaksi vanhaa merkkiä säissä näyttää pitävän paikkansa. Nimittäin liukkaat kelit pyhäinpäivän ja Liisan päivien aikaan. Joten aivan oikeaa rataa säät niiden kohdalla kulkevat.

Hyvää vointia ja kaikista viruksista vapaata talven alkua terveisin Posti – Pekka