Kirjoittajalta Pekka Haapala

Niin on siirrytty jo lokakuulle, joka on joskus ollut kelirikkokuukausi. Nykyisin ajellaan autoilla kestopäällysteisiä teitä eikä tarvitse lähteä Tenojokea ajamaan veneellä. Nyt ainakin lokakuun ensimmäinen viikko on ollut aivan mukavan leppoisa.
Lämpötila on öisinkin ollut tiistaina, keskiviikkona ja torstaina vähän plussan puolella +0,3 ja +3,1 asteen välillä. Perjantaiyönä lämpötila laski -2,5 asteeseen ja lauantaiyönä -5,7 asteeseen. Viimeyönä lämpötila oli +1 aste. Päivälämpötilat olivat +2,7 ja +4,9 välillä, tänään on klo 15.50 +5,5 astetta.

Lauantaiyön pakkanen varisti eilen viimeisetkin lehdet puista melkein lopullisesti. Tiistaina ja tänään ei ole aurinko päässyt paistamaan, on ollut täysin pilvistä. Muina päivinä on pilvisyys rakoillut ja aurinko on päässyt paistamaan aika mukavasti. Tiistaina oli ajoittain tihkusadetta. Keskiviikkona olimme käymässä Karigasniemellä, tulomatkalla klo 16 jälkeen oli sakeita lumikuuroja Ylä-Tenolla. Menomatkalla havaitsimme vielä punaisia maaruskapaikkoja.

Torstaina aamupäivällä, kun olimme tulossa kylältä, istui pöllö Kordsami pahdan kohdalla maantiellä. Hiljensin vauhtia ja pöllö lähti lentämään joen toiselle puolen. En ehtinyt huomata oliko sillä myyrää suussa, vai oliko ehtinyt jo nielaista. Eilen oli ainakin 2 hirveä tullut joen yli, olivat puistelleet vedet turkistaan maantien reunalla. Tänään 3 joutsenta uiskenteli meidän alapuolella, 2 aikuista ja yksi poikanen.

Myyrät ovat nyt syksyllä alkaneet aivan hurjiksi. Ovat kaivaneet uusia koloja (käytäviä) kukkapenkkeihin ja ympäri pihaa puiden lähelle. Isot, myyrän kokoon verrattuna, multakasat ovat suuaukkojen kohdilla. Emme ole aikaisemmin havainneet tuollaista kaivamista. Ovatko suuttuneet, kun olen niitä hätistänyt laittamalla naftaan kastamiani rättejä niiden kolojen suuaukkoihin. Loppukesästä laitoin tervaan kastamiani rättejä. Varsinkin kukkapankkeihin laitoin tervarättejä. Ne auttoivat ja myyrät jättivät kukat rauhaan. Tuleeko nyt ankara syksy ja talvi, kun noin kaivavat? Pöllöjä tarvittaisiin paljon myyriä syömään.

Hyvää vointia ja syksyä kaikille terveisin Posti-Pekka

Toista viikkoa on aikaa vierähtänyt edellisestä kirjoituksestani. Kun tämä “tietävä” koneeni alkoi oikuttelemaan, ei kirjoittamisesta tullut mitään. Alkoi sammumaan kesken kaiken, en arvannut tallentaa kirjoitusta kesken kirjoitukseni. Ei ole aikaisemmin antanut vinkkiä, että olisi syytä hoitaa tallennustakin välillä. Nyt olen löytänyt syyn katkeiluihin, eikä ole enää häirinnyt. Toivottavasti löytämäni vika oli se todellinen syy häiriöön. Täytyi sitten ensimmäiseksi hoitaa kiitoskirjeiden kirjoitus pois alta.

Syyskuun viimeinen viikko meni aivan mukavissa säissä. Yöpakkasta oli vain kahtena yönä ja nekin vain -0,2 ja -0,4astetta. Päivälämpötilat olivat neljänä päivänä +7,6 ja +12,3 asteen välillä. Kahtena viimeisenä päivänä lämpötila jäi +2,7 ja +4,3 asteeseen. Perjantai päivä oli aurinkoisin ja illalla oli nähtävissä komeat revontulet. Torstainakin pilvisyys vähän rakoili, mutta heikkoa tihkusadettakin oli välillä. Lauantai oli pilvinen poutainen päivä, muina päivinä vähän oli välillä tihkusadetta. Sen verran oli ajoittain tuulta, että lehdet ovat varisseet haapoja ja muutamia sinnikkäitä koivuja lukuun ottamatta.

Hirviä ei ole meidän seudulla näkynyt, eivätkä paikalliset porotkaan ole nyt olleet täällä liikkeellä. Torstaina 26.09 kävin asioillani Nuorgamissa. Menomatkalla kettu ylitti tien hiljaisella vauhdilla, tulomatkalla hirvi seisoi keskellä tietä, mutta loikkasi nopeasti koivikkoon, kun tulin mutkan takaa näköetäisyydelle. Västäräkki on myös poistunut maisemistamme, joten kaikki muuttolinnut lienee lähteneet muuttomatkalle.

Hiljaisuus ja rauha on laskeutunut maisemiimme. Sen sijaan kirkonkylällä käy vilske rakennustyömailla. Uuden koulun rakentaminen on suurin rakennustyömaa. Siellä kattotuolit alkavat olemaan ylhäällä, osaa kattorakenteesta jo levytetään. Kolme matkailuyrittäjää rakentaa uutta ja lisää majoitustilaa. Joten kylällä on elämänsykettä.

Hyvää vointia ja syksyä kaikille terveisin Posti-Pekka

Viikolla 38 meillä oli sää päivittäin vaihteleva. Kaikkina viikon päivinä pilvisyys rakoili enempi tai vähempi. Tiistai ja lauantai päivinä aurinko pääsi paistamaan enempi kuin muina päivinä. Kyllä sunnuntaikin oli aika aurinkoinen, silloin pilvisyyden rakoilu oli nopea tempoista ja vettäkin tirautti hieman välillä. Tuuli puhalteli vähän jokaisena päivänä ja ruskalehdet varisivat välillä niin kuin pieni lumikuuro.

Maanantai oli viikon lämpimin päivä, jolloin päivälämpö kohosi +8,1 asteeseen. Kylmimmilläänkin se oli +5,5 astetta. Vielä tiistaina lämpötila oli lämpimillään +7,8 astetta ja kylmimmillään illalla +1,9 astetta. Muina päivinä päivälämpötila oli +5,7 ja +6,4 välillä. Yöpakkasia oli keskiviikkoyönä -1,9 astetta, lauantaiyönä -1,8 astetta ja sunnuntaiyönä -1,7 astetta. Keskiviikkona aamulla lämpötila laski auringon nousun edellä -2 asteeseen. Pieniä sadekuuroja on ollut joinakin päivinä liikkeellä.

Muuttolinnut ovat lähteneet västäräkkiä lukuun ottamatta. Yksi uskollinen västäräkki, joka on lennellyt pihallamme, lensi vielä tänäänkin, kun aamupäivällä kävelin maantielläkin. Sattui olemaan siellä niin hiljaista, että rohkenin mennä kävelemään. Viime perjantaina, kun lämmitin kesäsaunaa, uiskenteli 2 tämän kesän koskeloa rannassa. Siinä ne suki itseään ja lähtivät sitten uimaan pois rannasta. Joutsenia ei ainakaan vielä näkynyt, yleensä niitä ainakin yksi pari uiskentelee myötävirtaan. Viime syksynä viipyivät useamman päivän näillä seuduilla.

Hirvistä ei ole havaintoja, nyt on niiden kiimarauhoitusaika. Voisivat vapaammin liikkua. Meidän puolen hirvet tulevat Norjasta, enkä tiedä onko siellä nyt rauhoitusaika. Lähituntureilla eivät meidän “vieraat” ole havainneet muita nelijalkaisia kuin muutaman poron.

Hyvää vointia ja syksyä kaikille terveisin Posti-Pekka

Tänään aloin suorittamaan joka syksyistä pihamaan haravointia. Koivut alkavat olemaan jo vähälehtisiä, pajut ovat vielä aika vihreitä ja pihlajat alkavat punastumaan. Sää oli sopiva haravointiin, yön pakkasen -2 astetta, jälkeen aurinko paistoi välillä kirkkaammin ja välillä ohuen pilviharson takaa. Lehdet olivat kuivia ja helppoja haravoitavia, nautin haravoinnista kauniissa syyssäässä.

Siinä haravoidessa ja välillä portailla istuen, tuli mieleeni kansakoulun ajalta Paimenen syyslaulu.
Lehti puusta variseepi päivä yötä pakenee, lehti puusta variseepi päivä yötä pakenee, lintu pieni syksyn tieltä kesämaille rientelee, jne.
Lopussa paimentyttö haikeana toteaa, että hänen pitää tänne jäädä syksyhyn ja pimeään.

Kun näissä tietokoneissa on sellainen ohje muokkaa, sehän on ikään kuin komento muokata. Niinpä minä muokkasin itselleni tuon laulun loppuosan muotoon
Tänne tänne ihmislapsi jäädä saat Suomenmaahan ihanaan. Tulevathan sadattuhannet ulkomaalaisetkin ihailemaan maatamme.

On taasen uusi vuoden aika nautittavana vapaassa ja kauniissa isänmaassamme. Syksyn väriloisto alkaa olla lopuillaan, tulee lyhyt syksyn harmaa aika ja sitten saamme lumen valaisemaan maisemia. Meillä on jopa 5 vuodenaikaa, joista jokainen saa ja nauttii erilailla. Kun suhtautuu erilaisiin säihin kuin vuodenaikoihinkin myönteisesti, on huomattavasti helpompi elää niiden kanssa. Ne säät ja vuodenajat tulevat varmasti emmekä voi niitä muuttaa.

Hyvää vointia ja syksyn aikaa kaikille tervein Posti-Pekka

Tämän syksyn ruska oli vähän kaksijakoinen. Koivujen lehdet alkoivat kellastumaan jo elokuun lopulla. Tuulisilla säillä ne alkoivat myös varisemaan alas. Tuli sellainen tunne tai paremminkin pelko, että ruskasta ei tule värikästä ja se menee nopeasti ohi. Mutta tulikin yllättävän lämpimiä säitä ja aurinkokin pääsi paistamaan. Kuivat ja lämpimät säät alkoivat antamaan puiden lehdille väriä.

Itse olemme tehneet havainnon, että ruska on kauneimmillaan syyskuun 10 päivän aikaan. Eräs edesmennyt henkilö sanoi aikoinaan, että ruska on kauneimmillaan syyskuun 12 päivä klo 12.00. Kun luonnossa on vielä vihreitä puita keltaisten, punaisten tai punertavien puiden joukossa, silloin on kaunista. Haapa on sellainen puu, että siihen tulee keväällä lehti myöhemmin ja lähtee syksyllä myöhemmin, kuin muista puista. Haavat näkyvätkin nytkin aivan vihreinä. Pihlaja, joka on punaisin ruska-aikana, saa punaisen värinsä vähän myöhemmin kuin koivut. Yksi pakkasyö voi viedä ruskasta suurimman loisteen.

Sunnuntaita vasten yöllä oli pakkasta -3,1 astetta ja kiristyi vielä aamulla klo 7 jälkeen -3,2 asteeseen. Oli arvattavissa, että lehdet alkavat varisemaan nopeasti ja kaunein ruska menee ohi. Lähdimmekin sunnuntaina klo 13 tienoilla ajelemaan Ylä-Tenolle päin katsomaan ruskaa. Aurinko paistoi sopivasti sivulta ja värikäs maasto oli todella kaunis. Paikoitellen oli punaisena hehkuvaa maaruskaa lähellä maantietä. Pahtavaarassa aurinko paistoi jo vastaan, jolloin väriloistoa ei voinut hyvin havaita. Paluumatkalla sitten pystyi värit taas havaitsemaan.

Sunnuntaina ja eilen tuulenpuuskat varistivat lehtiä niin, että ilmestyi aivan lehdettömiä koivuja. Meidänkin pihassa koivut alkavat olemaan lehdettömiä. Näkyvyys ympäristöön on avartunut. Kyllähän ruskaa on muuallakin kuin täällä Utsjoella. Täällä on metsä lehtipuuvoittoinen, joten ruska on paljon laaja-alaisempi.

Olemme saaneet viettää kauniin syksyisen viikon. Aurinko on paistanut päivittäin ainakin jonkin verran. Tiistaina ja eilen sää oli osan päivästä aivan selkeää. Torstai oli viikon pilvisin ja hieman sateinen päivä. Päivälämpötilat ovat olleet +10,2 ja +17,4 asteen välillä. Tuo kylmin +10,2 astetta oli eilen. Luoteistuuli piti sään kylmänä ja läski lämpötilan viimeyönä -3,1 asteeseen. Yö oli toinen pakkasyö tähän mennessä tälle syksylle.

Kun meillä Liisan kanssa täyttyy tuo 90 v, Liisalla jo täyttyi ja minulla muutaman päivän päästä, saimme sukulaisia. Perjantaina he saapuivat, veljeni pojalla oli synttärilahjana 10 heittokuutiota koivuklapeja takkapuiksi. Illaksi he järjestivät juhlan rantaamme. Ilotulituskurssin käynyt veljenpoika järjesti ilotulituksen. Tuosta luvalla järjestetystä tulituksesta piti naapureita informoida etukäteen. Lähimpänä oli ryhmä aasialaisia ja tulivatkin rantaan seuraamaan ja kuvaamaan.

Veljenpoika sanoi, että hän ei tuonut kaikkein voimakkaampia pommeja, jotka olivat näkyneet kylälläkin. Luonnon rauhan huomion ottaen tämä ilotulitus on hillitymmästä päästä. Kyllä siinä muutaman kerran koko laakso kajahteli voimakkaasti. Ilotulituksen jälkeen oli huilusoittoa, lyhyt iltahartaus ja yhteislaulu huilulla säestettynä. Oli ikimuistoinen ilta, josta kiitos rakkaille sukulaisille.

Eilen sitten pihallamme tapahtui muutos, ilmestyi klapisäkkiläjä ja 10 v joutilaana seisonut Landroover lähti perävaunussa kohti pohjois-pohjanmaata uudelleen käytettäväksi. Vähän oli haikea mieli, kun hilla-automme lähti.