Viikolla 42 saimme sen verran lunta, että maisemat ovat valkoiset ja vain kahtena päivänä lämpötila kävi päivällä hyvin vähän plussalla. Kaikkina muina päivinä lämpötila oli ympäri vuorokauden miinuksella. Kylmin yö oli keskiviikkoyö -14,4 asteen pakkasella. Kylmin päivä oli keskiviikko, jolloin oli -13,5 astetta pakkasta.
Tiistai 19.10, joka oli Utsjoelle saapumisen 66 vuosipäivä, oli lämpimillään -0,3 astetta ja kylmimmillään -8,5 astetta. Säätä saattoi sanoa aurinkoiseksi, sillä hyvin ohutta pilviharsoa oli taivaalla liikkeellä. Oli hieno sää ajella parturimatkalla Tana bruussa. Matti Rytinki muutti parturiliikkeensä muutama vuosi sitten Nuorgamista sinne. Asiakkaat olivat enimmäkseen norjalaisia, siinä syy muuttoon.
19.10.1995 päivä oli täysin selkeä, lämpötila -10 astetta, Tenojoessa leveät rantajäät ja niiden välinen alue runsaassa jääsupossa. Lähdimme Rovisuvannosta 18.10 iltapäivällä kohti Utsjokea. Jouduimme yöpymään Bogdanoffissa, perämoottorin rikkoonnuttua Ylä-könkään alapuolella. 19.10 aamulla lähdimme liikkeelle sauvomalla paksussa supossa. Saavuimme klo 11.00 – 12.00 välisenä aikana Onnelan suvantoon Äimäjoen suuhun leveän rantajään reunaan.
Postiveneen kuljettaja, Uula Lukkari lähti hakemaan Äimäjoelta miestä ja hevosta siirtämään postia Onnelaan, jossa Utsjoen postitoimisto sijaitsi. Minä lähdin kävelemään sinne edeltä käsin. Lunta oli vajaa 10 sm ja oli hevosilla kuljettu tie, joka johti postiin. Matkalla tuli polkupyörällä vastaan Julius Lukkari, hän oli ensimmäinen Utsjoen kk:n asukas, jonka tapasin ja meistä tuli hänen elinaikainen ystävä Lahja vaimonsa kanssa.
Postissa oli nuori nainen odottamassa, että pääsee luovuttamaan postitoimiston minulle. Ylen ynseän näköinen oli toimisto sisältä ja sen yhteydessä oleva asuinhuone. Repaleiset, tapetoidut pahvit irvistelivät seinillä. Tiilistä muuratut uunit olivat lämmityskiellossa. Ainoa keittoväline oli heikkokuntoinen priimus. Olin ollut kaukaa viisas ja ottanut kotoa matkaan työkaluja, niillä sain priimuksen sen verran tohisemaan, että saatoin valmistaa syötävää. Siitä se elämä lähti hiljalleen rullaamaan ja paikallisiin ihmisiin tutustumaan.
Olen saanut käydä todellista elämän koulua. Tähän saakka on Herra auttanut.
Toivon kaikille hyvää kaikilta viruksilta vapaata elämää, terveisin Posti – Pekka
