Viikko 30 oli lämmin kesäinen viikko, lämpötila päivisin lämpimillään vähän yli +20 astetta. Poikkeuksen teki torstaipäivä, jolloin lämpötila lämpimillään oli vain +13,5 astetta. Hellepäivää ei ollut, Kevon lämpötiloja ei tullut seurattua, että oliko siellä hellelukemia. Kevolla on mäntymetsää ja se kerää lämpöä itseensä. Sadetta saatiin, sillä olihan niin sanottu naisten viikko, jolloin luonnostaan satelee herkemmin. Tiistaina oli alkuillasta satanut aivan kaatamalla ja aiheutti veden nopean nousun Tenossa. Torstaipäivä oli kokonaan sateinen.
Teno on kuulemma kitsas antamaan saalista. Eilen käväisi tervehtimässä pitkäaikainen Etelä Suomen mies. Oli soudellut ja yksi tärppi oli ollut tulos. Ei ollut nähnyt eikä kuullut muidenkaan saaneen. Kyllä nuo saalistilastojen pitäjienkin ilmoitukset näyttävät aika heikoilta.
Viime perjantaina näytettiin parasta aurinkoista säätä Norjan Berlevågin kuntaan. Niin päätimme tehdä lomamatkan Berlevågiin lauantaina. Pakkasin autoomme kenttälounasta varten retkipöydän jakkaroineen ja trangian kaasupolttimineen. Lauantai aamuna klo 9.00 lähdimme liikkeelle ja ajoimme Suomen puolta Nuorgamin kautta. Norjan puolella ovat vasta päällystäneet maantietä ja päällysteestä irtoaa paljon pikeä. Jorma kertoi, että siellä ajaneet nyt yrittävät pestä pikeä autoistaan.
Tana brussa Seija ja Liisa kävivät kaupassa ostamassa vähän ruokaa, hedelmiä ja vadelmia. Auster Tanassa pysähdyimme juomaan omat kahvimme voileivän kanssa. Auster Tanan jälkeen alkaa nousu tunturi ylängölle, jossa korkeimmat paikat tien läheisyydessä ovat 454 metriä merenpinnasta. Noin 20 km ennen Kongsfjordia löytyi levähdyspaikka, jossa oli pöytä ja penkit vapaana. Pysähdyimme siihen ruokailemaan ja kahvittelemaan. Kun olimme jo syömässä, saapui saksalainen henkilöauto, jossa oli nainen ja mies. He kantoivat tavaroitaan lähellä olevan lammen läheisyyteen ja alkoivat siinä ruokailemaan. Aurinko paistoi jokseenkin selkeältä taivaalta ja navakka tuuli haittasi vähän ruokailua. Mitään kevyttä astiaa ei kärsinyt jättää pöydälle vapaaksi.
Liisa ja Seija jaloittelivat vähän ruokailin jälkeen. Minä otin kuvia ja varsinkin tunturipeikosta. Runon pätkän, jonka kirjoitin facebookissa eilen, liitin pätkän runosta, jonka oli kuullut 65 vuotta sitten Enontekiön Hetassa. En osaa sanoa, miten se runo tuli heti mieleeni, kun näin isoon kiveen maalatun kasvonkuvan. Lähestyessämme Kongsfjordia, kiinnitimme huomiota, että norjalaisten hyttirakennukset olivat lisääntyneet huomattavasi. Melkein oli syntynyt pieni hyttiyhdyskunta. Rakennuksista osa oli upeita luomuksia isoine ikkunoineen ja terasseineen. Paljon oli myös aurinkopaneeleita rakennuksissa.
Kongsfjordin ohitimme pysähtymättä, päämäärämmehän oli Berlevåg. Matkaa oli vielä 32 km aivan merenrantaa olevassa mutkaisesta tietä. Liikenne oli vilkasta, mutta erittäin kohteliaita autoilijoita toisiaan kohtaan. Oli henkilöautoja, matkailuautoja ja matkailuvaunuja vetäviä autoja. Muutama kilometri ennen Berlevågia huomasimme tien pientareilla paljon unikoita, päätimme katsella ja kuvata niitä paluumatkalla. Berlevågissa Seija kävi yhdestä ruokakaupasta ostamassa jäätelötötteröt. Ne söimme Raatihuoneen edessä olevalla aukiolla, jossa oli selkänojallisia penkkejä. Aurinko oikein kuumotti ja sää oli todella kirkas. Ihmisiä oli vähän jalkaisin liikkeellä, autoja kyllä oli liikkeellä.
Lähdimme paluumatkalle klo 14 tienoilla ja pysähdyimme Kjölnesin majakan läheisyydessä, jossa oli todella paljon unikoita. Liisa ja Seija kävivät rannassa, kun oli sopivaa heinikkomaastoa. Tuuli oli mantereelta, joten meressä oli vaimeat aallot. Minä kuvasin unikoita ja majakkaa. Pysähdyimme vielä parissa paikassa kuvien ottamista varten. Pysähdyspaikat olivat yleensä autoja täynnä, että oli vaikeuksia päästä haluamassamme paikassa pysähtymään. Liikkeellä oli pari saksalaista ja yksi ranskalainen auto.
Kongsfjordin ohitimme jälleen pysähtymättä ja etsimme sopivan pysähtymispaikan. Siinä ei ollut pöytää eikä penkkejä, joten pystytimme retkipöytämme ja otimme telttatuolit esille. Söimme voileipää, joimme tuoremehua ja söimme norjalaista jogurttia vadelmien kanssa. Seija löysi levähdyspaikan läheisyydestä maariankämmekkää, joita hän kuvasi. Sitten olikin aika lähteä jatkamaan matkaa kotia kohden. Pysähdyimme kaksi kertaa kuvien ottamista varten. Olisimme halunneet pysähtyä vielä ennen Auster Tana ottamaan kuvia pohjansinivalvatista. Siinä kohtaa ei ollut maantiessä pienintäkään levikettä ja penkka aika korkea. Liikenne oli niin vilkasta ja maantie oli voimakkaasti laskevaa eli myötämaata, ettei ollut mahdollisuutta pysähtyä.
Pysähdyimme vielä kerran Jouluvuonon kohdalla juomaan tuoremehua ja kuvien ottamista varten. Sitten ajoimme pysähtymättä Nuorgamin kautta kotiin, jonne saavuimme klo 19.00, autonmittarissa lukema 435 km. Lämpötila kotona oli +14,2 astetta ja oli ollut päivällä lämpimillään +21 astetta. Berlevågissa oli +22 astetta. Norjalaiset ovat näköjään päättäneet lomailla kotimaassa. Autoja oli paljon liikkeellä, niiden joukossa oli yllättävän vähän suomalaisia. Saksalaisia määimme 2 autoa ja yhden ranskalaisen. Kiitollisena hyvästä matkasta kauniilla aurinkoisella ja lämpimällä säällä oli hyvä nukahtaa omiin sänkyihin.
Toivon kaikille hyvää vointia, lämpimiä kesäpäiviä ja viruksista vapaata elämää. Terveisin Posti-Pekka