Viikko 20

Vaihtelevaa olivat menneen viikon sää, heikkoa lumisadetta oli neljänä päivänä. Osa lumisateesta oli päivällä räntää ja vettä, eilen sunnuntaina aikaisten aamulla räntää ja sitten vettä, joka oli oikeastaan tihkusadetta ja päättyi jo aamupäivällä. Aurinkoisin päivä oli keskiviikko, lauantaikin oli aurinkoinen iltapäivään klo 15 asti. Päivälämpötilat olivat +2,5 asteen ja +7,6 asteen välillä. Yölämpötilat olivat miinuksella -0,5 ja -6,4 asteen välillä. Plussalla yölämpötila oli perjantai- ja sunnuntaiöinä +0,5 ja +0,7 asteen verran. Tuuli puhalsi torstaina ja perjantaina puuskissa Kevon ilmoituksen mukaan 17 m/s puuskissa.

Lauantaina kävin viimeisen kerran näille lumille moottorikelkalla tunturissa. Hinasin meidän Seijan Stalosskaidille, josta hän lähti 5 tuntia kestävälle hiihtolenkille. Viikolla olleet lumisateet oli voimakas tuuli juoksuttanut lumen aallokolle ja kovettanut ikäväksi hiihtämiselle. Ajoinkin sitten Seijalle jäljen meidän vanhalle levähdyspaikalle Leipäkivelle. Moottorikelkan tela möyhensi kovettuneet lumiaallot hiihto kelpoiseksi. Onneksi lumiaallokkoa oli vain tuulen suojaisilla paikoilla ja jotkut kohdat olivat kierrettävissä.

Tuntureilla oli kantava keli, niin hiihtää kuin ajella moottorikelkoilla. Paljon oli kelkkailijoita liikkeellä, myös sunnuntaina oli ollut. Mukava oli ajella, katsella hienoja maisemia ja jättää jäähyväiset ainakin tälle talvelle. Mieluista on muistella niitä lukemattomia ihania ja monesti aika raskaita hiihtoretkiä noissa maisemissa. Hiihtovaelluksilla aloin pitämään päiväkirjaa 1987. Pidin päiväkirjaa myös kesävaelluksillamme. Hain esille nämä päiväkirjat ja niistä olen nyt lukenut mm. vaelluksemme Kaamasmukkaan.

Ei muisteluksissani ollut suuria virheitä tositapahtumaan. Vaelluksemme oli alkanut 17.04.1988, silloin asuimme vielä Postitalossa Utsjoen kylällä. Päiväkirjani mukaan Jorma oli vienyt ahkiomme ja raskaat tavarat moottorikelkalla Madjoelle. Liisan kanssa hiihdimme Jorman moottorikelkan jälkeä ja hän oli ajanut pitemmän reitin kautta. Jolloin matkaa tuli ensimmäiselle päivälle noin 35 km. Emme saaneet olla Madjoella kahdestaan, vaan sinne tuli illalla 3 naista ja 1 mies Kevolta päin. Olivat myös menossa Kuiville ja halusivat, että hiihdetään yhdessä. Niin myös tehtiin, olivathan he kotoisin Lieksasta niin kuin Liisa aivan Lieksan naapurista.

Kuivilla oli sitten päiväkirjani mukaan tungosta, kämpässä sisällä nukkui 16 vaeltajaa, joista 2 miestä nukkui lattialla. Ulkona teltassa nukkui 4 miestä. Joten suuri ryhmä sattuikin tälle matkalle. Teltassa nukkuneet tulivat sisälle laittamaan aamupalaa klo 5.30. Lattialla nukkuneet miehet nousivat ylös, jotta teltassa nukkuneet mahtuivat sisälle. Ensimmäisenä aamupalan syöneet lähtivät ensimmäisenä hiihtämään. Liisan kanssa olimme lähteneet klo 10 hiihtämään. Olimme joutuneet odottamaan lumipyryn loppumista.

Loppuosa muisteluksestani olikin osunut kohdalleen, muilta osin, mutta matkat pituus olikin paljon pitempi kuin mitä olin muistellut. Niin Kuivilla kuin Ruktajärvelle olimme käyneet vielä iltalenkin hiihtämässä. Ne iltalenkit ja sitten välimatkat olin muistanut liian lyhyiksi. Minulla oli ja on vieläkin 1:50 000 kartat ja karttamittari, jolla mittasin matkat, kun suunnittelimme vaelluksiamme. Iltaisin kämpillä sitten mittasin matkat, kun oli tiedossa mitä reittiä oli hiihdetty. Päiväkirjaani olin kirjoittanut, että hiihdimme noin 100 km vaelluksemme aikana. Päiväkirjaani olin kirjoittanut loppuarvion. Kunto oli hyvä, väsymystä ei tullut, eikä mikään paikka kipeytynyt. Ahkio oli helpompi vetää kuin raskas rinkka selässä.

Päiväkirjoja nyt lukiessani, tein sen havainnon, että olimme vielä useana talvena tehneet hiihtovaelluksemme Kuiville Madjoen kautta. Joskus oli Jorma vienyt ahkiomme moottorikelkalla Madjoelle. Se loppui, kun Kevon luonnonpuiston alue laajeni ja Madjoen ja Kuivin kämpät siirtyivät luonnonpuistoon. Luonnonpuistoon ei saanut enää huhtikuussa mennä hiihtämälläkään lintujen pesimisen rauhoittamiseksi. Sen jälkeen aloimme vuokraamaan Palton Uula Antin kämppää Kohpalasjängällä. Hiihtovaelluksistamme tuli sisältörikkaampia ja ajallisesti ja hiihtomäärältään pitempiä.

Toivon kaikille hyvää vointia ja viruksilta vapaata kevättä terveisin Posti-Pekka

Pälviä oli viime lauantaina tunturiin tullut viikon aikana tämän verran.
Tällä kelkalla Jorma tavaroitamme kuljetti.