Viikon kolmena ensimmäisenä päivänä saimme viettää pakkaspäiviä. Maanantaiyönä lämpötila laski -22,5 asteeseen, sää kylmeni päivän aikana ja alkuillasta lämpötila laski -30,4 asteeseen. Kevojärvellä silloin mitattiin -35,4 astetta. Tiistaiyönä lämpötila laski -28,6 asteeseen, mutta oli päivällä vain -18,5 astetta. Vielä keskiviikkoyönä lämpötila laski -28,1 asteeseen ja aamupäivällä -28,7 asteeseen. Keskiviikkona iltapäivällä pilvistyi ja alkoi hiljalleen satamaan lunta. Lumisade voimistui iltaa kohden ja kävin klo 18 jälkeen kolaamassa etupihan ja liittymän.
Torstaiyönä lämpötila laski enää -6,3 asteeseen ja oli päivällä kylmimmillään -8,1 astetta. Lunta oli satanut aamuun mennessä 10 sm, sen verran oli auton päällä lunta, kun lähdin lumitöihin. Otinkin sitten lumilingon ja linkosin koko piha-alueen. Perjantai-, lauantai- ja sunnuntaiyönä lämpötila laski -2 asteen tienoille. Perjantaina ja lauantaina päivällä lämpötila nousi lämpimillään vajaan asteen plussan puolelle. Tänään on lämpötila ollut vajaan 2 astetta miinuksella. Maanantaina ja tiistaina sää oli osittain selkeä, muina päivinä pilvinen.
Viikon päästä sunnuntaina on talvipäivänseisaus ja päivät alkavat hiljalleen pitenemään. Jos kaamoksen toinen puolisko menee yhtä nopeasti kuin tämä ensimmäinen puolisko, niin hyvin on kaamos ohitettu. Alkutalvi on meillä ollut niin ihanteellinen, kun saimme talven kertaheitolla. Ei ole tarvinnut kärsiä vesi- ja räntäsateista. Lunta on nyt harvinaisen paljon, meillä täällä on 50 sm. Kevolla virallinen mittaus oli tänään aamulla 48 sm.
Olen muistellut menneitä itsenäisyyspäiviä ja vuoden 1955 itsenäisyyspäivää. 5.12.1955 oli saapumassa lumikiitäjä ensimmäisellä matkalla Utsjoelle. Siinä kävi siten, että lumikiitäjän moottori meni rikki noin kilometriä ennen postia.. Vaurio oli sellainen, että kuljettaja ei voinut sille mitään. Soitti Ivalon postiautokorjaamolle ja kertoi tilanteen. Sieltä soittivat Rovaniemen postiautovarikolle, josta lähti asentajia uuden moottorin kanssa kohti Utsjokea. Sitä en muista pitikö heidän tuoda toinen lumikiitäjä Rovaniemeltä asti, vai oliko Ivalossa varalla toinen lumikiitäjä.
Kuljettaja jäi sitten minun luokse odottamaan korjaajien saapumista. Niin me vietimme yhdessä itsenäisyyspäivää, kuuntelimme välillä radiosta ohimarssiparaatia. Söimme välillä, en kyllä muista mitä kokkailin priimuksella keittäen. Eihän kuljettaja ollut osannut varata eväitä tällaista tilannetta varten. Kahviakin keittelin välillä ja söimme voileipiä. Pakkanen kiristyi koko päivän ja kun korjausporukka saapui itsenäisyyspäivän illalla oli lämpötila lähellä -30 astetta.
Korjaajat, muistaakseni ainakin 4 miestä joivat kahvit ja lähtivät töihin. Olivat varautuneet pakkaseen ja toivat tullessaan hiilipaljun, johon laittoivat hiilet palamaan ja hohtamaan lämpöä. Se olikin tarpeen sillä lämpötila laski yöllä -30 asteeseen. Ei tullut kysyttyä millaisia apuvälineitä heillä oli, että saivat linja-auton moottorinnostettua pois kiitäjästä ja toisen tilalle. Aamutunneilla porukka tuli herättämään ja pyytämään kahvia. Kattilalla keittelin, kun minulla oli vain ½ litran kahvipannu. Heillä oli omat eväät mukana, joten minun vähäiset eväät säästyivät. Korjausporukka oli ennestään tuttuja, postiautovarikon päällikkö Rovaniemeltä oli koulukaveri. Muutkin rovaniemeläiset olivat tuttuja Rovaniemen postikonttorilla työskentelyajalta. Kun saivat syötyä ja lämmiteltyä kunnolla, lähtivät ajelemaan kahdella lumikiitäjällä Rovisuvantoon.
Hyvää vointia ja talvea kaikille sekä joulun aikaa terveisin Posti-Pekka
